Sain jonku inspiksen tähänkin hommaan taas. Ja nyt on kerrankin asia josta voisin kirjoittaa vaikka mitä vain.
Tulevaisuus. Jo itse sana saa kylmät väreet kulkemaan selkää pitkin. Se on pelottava sana, mutta silti se on pyöriny mun mielessä viimeisimmät kuukaudet. Mulla on yhteishaku tehtynä, mutta en silti tiedä mitä haluaisin sitten oikeasti tehdä. Tai tiedän ja en tiedä.
Opiskelu ei oo ainut mun elämään kuuluva tulevaisuuden hirvitys. Jo tuleva kesä saa selkään lisää kylmiäväreitä. Olis kesätöitä ja isoshommia. JA VIELÄ PITÄIS JOSSAIN VÄLISSÄ LOMAILLAKKIN. Mutta ehkä kaikesta selvitään.
Muutenkin kaikki yksittäisetkin tulevaisuuteen liittyvät asiat kammottaa. Isoshommat tulikin jo mainittua. Saatiin ihan vasta hakulaput kesänleireille ja noh. En jaksa aatella niitten täyttämistä. Tuleekohan musta ees hyvää isosta? Nii no. Senkin näkee sitten.
Tulevaisuudessa tulee myös tapahtumaan sellainen asia, jota voisin yrittää juosta karkuun. Nimittäin. Matikan koe. Semmonen olis huomenna. Joten nyt jätän tän tekstin tähän ja (
toivo, usko ja rakkaus
• Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus. •
(1. Kor 13:13)
