lauantai 13. syyskuuta 2014

Ikävän rajat

Heipsulivei!

Ihme aiheen taas kerran valitsin. Missä viipyvät ne normaalit arki päivän aiheet jotka kiinnostavat ihmisiä. Noh kuitenkin.

Olin tänään tapaamassa (ompas virallista) yhtä aivan ihanaa ihmistä jota en ole nähnyt varmaan ikuisuuteen. En edes jaksa muistella kuinka pitkä aika siitä on kun viimeks näin tämän ihmisen, mutta ei ollut itku varmaankaan kaukana.

Ollaan tunnettu ihan siitä asti ku molemmat oli sellasia pikkusia kakaroita, jotka ei tajunnu maailmasta tuon taivaallista. Nyt tajutaan asioista vähän enemmän, mutta ei ne lapsuuden leikit ole mihinkään vielä hävinneet.

Ehkä joidenkin mielestä on lapsellista jos menee tapaamaan ihmistä ja alkaa sitten leikkimään tämän tavattavan ja tavattan pikkusiskon kanssa. Ja on sentään kahdeksannella. Mutta ei. En koe sitä lapselliseksi, koska pidän vieläkin leikkimisestä ja teimme me muutakin.

Pakko kuitenkin sanoa, että oli kyllä oikeasti ihanaa nähdä taas pitkästä aikaa ja tosiaan on pakko päästä käymään vielä uudestaan ennenkuin tulee lumet ja en pääse enää pyörällä kulkemaan.

Tämä oli taas näitä pieniä "Haluankirjoittaajaihkuttaaelämääni" pätkiä joita tulee tähän aikaan hyvin paljon, mutta koittakaan kestää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti