Ensimmäinen coni postaus!

Hellurei!

Toinen conini on nyt viimein takana päin. Matkaani ennen conia, matkalla coniin ja conin aikana on saanut seurata twitterissä hashtagilla #eipätiiämitätästätulee. Viimeinen päivitys tosin oli #nyttiiänmitätästätuli. Joten tarkempia mielipiteitä ja kuulumisia voitte sitten käydä noilla tageilla etsimässä twitterin puolelta.

Matka alkoi perjantai aamuna kotoa rakkaasta Etelä-Lapista. Matkaa oli noin 450 kilometriä, joten aivan nopsaa ei sitten perillä oltukkaan. Matkustuspäivänä minulla oli lievästi lämpö noussut, joten suurimmaksi osaksi koitin vain levätä matkalla. Kyllä vanhemmat kuitenkin muutaman biisinkin saivat kuulla minun laulavan, koska enhän minä osaa pitää turpaani kiinni. Alkuillasta/loppu iltapäivästä olimmekin sitten perillä Jyväskylässä ja hommaamamme kämppä löytyi yllättävän nopeasti.

Lauantai aamu alkoi lupaavasti. Heräsin 7.30, puin, söin ja olin muutenkin yllättävän reipas. Yleensä olen kammottavan huono aamuihminen, mutta tällä kertaa reippaudelleni oli syy. Valitsen sinut! -musikaali oli saapunut myös Jyväskylään ja heillä olisi esitys klo 17.00. Se oli pakko päästä näkemään joten paikkaliput oli saatava. Hinnalla millä hyvänsä. En kuitenkaan päässyt toteuttamaan kovia uhkauksiani, että jos en nyt saa lippua niin lähden Helsinkiin, koska saimme äitini kanssa liput. Kakkos riville vieläpä.

En tunnista näyttelijöitä näin kaukaa

Kello tuli viisi. Musikaali ei päässyt alkaaman heti. Äiti oli aivan hermostunut ja itse olin niin innoissani, että lompakkoni koki pienen muodonmuutoksen, kun puristin sitä käsissäni niin lujaa. Kello läheni puolta. Pääsimme saliin. Jaa. Ei sitten mennä kakkos riville, Mennään kasi riville kuten meitä ohjeistettiin. Porukka tulee, että nämä on muuten meidän paikat. Takaisin kakkos riville. Ai nyt tässä saakin istua? Sali pimenee. Kamera tiukasti kourassa. Ensimmäinen biisi. Tästähän tulee ihan huippu!

Ihmisiä sen verran paljon, että en viitsi merkkailla

Yleinen mielipide kaikesta on aivan huikea. Ei pettänyt odotuksia ollenkaan. Oon seurannu tän kehittymistä siitä asti, kun Hopeanuoli!musikaalin sivuilla mainittiin, että jotain uutta on tulossa. En voi vieläkään kunnolla uskoa, että oon nyt nähnyt tuon musikaalin. Luulin nimittäin aluksi, että ei mulla oo mitään jakoa päästä katsomaan yhtäkään esitystä. "Ne esiintyy kuitenki vaan etelässä tai ehk jossain Desuconissa ja Traconissa joihin en pääse". Ilahduin kuitenkin mahdottomasti musikaalin ilmoituksesta, että heillä on esitys Animeconissa. Sitten iski se stressi siitä, että saadaanko paikkaliput. Kuitenkin kaikki kääntyi sen osalta hyvin. Pieni viivästys ja hetkittäiset tekniset ongelmat häiritsivät ihan hitusen esityksestä nauttimista, mutta on varmaan tullut jo selväksi, että nautin täysin rinnoin koko musikaalista.

Pikachuna Irene

Kadabrana Jani ja Sabrinana Noora

Kaikki hahmot olivat upeita, mutta pakko nostaa muutama hahmo esille. Tottakai päähahmo Red veti esitystä hyvällä energialla eteenpäin. Ihan kuin näyttelijä Ville-Veikko olisi ollut Red jo syntyessään. Myös Bluen ja Mistyn esiintyjät Riku ja May tekivät upeaa työtä pääsivuhahmoina.

Redinä Ville-Veikko

Bluena Riku ja Mistynä May

Pokemoneina mielestäni parhaiten esille nousivat Blastoise, Lapras, Eevee ja Cubone eli Mikael, Ninja, Nana ja Viivi. Toki voisin vain luetella tähän listaan jokaisen näyttelijän, joka piti yllään jonkunlaista pokemonin asua, mutta eiköhän siinä tulisi mainittua lähes kaikki näyttelijät. Nämä neljä kuitenkin sopivat rooleihinsa, jotenkin todella hyvin ja eläytyivät rooliin hyvin.

Blastoisena Mikael

Lapraksena Ninja

Eeveenä Nana

Cubonena Viivi

Sitten sunnuntai. Päivä alkoi sukkahousu kriisillä, mutta siitä selvittiin ja pian oltiin Paviljonkilla. Sitten vain jonottamaan päivän paikkalippuja, Saatiin sekä Animenzin pianokonserttiin, että cossikisaan liput. Yhdeltätoista oli muumiluento, loppui kahdeltatoista ja sitten olikin kaksi tuntia odottelua. Sinä aikana syötiin, käytiin kahviossa ja. Keräsin kaiken rohkeuteni mitä sain itsestäni lähtemään ja hivuttauduin koko aamun stalkkauksen jälkeen musikaalin järjestöpöydälle kiittämään muutamia musikaalilaisia ihan kasvotusten. Kiitos Laura, Mikael ja Riku, kun otitte palautteeni hyvin vastaan ja jaksoitte hetken jutskailla kanssani. Se piristi päivääni paljon. Animenzin pianokonsertti myöhästyi aikataulustaan, joten odottelu vain piteni. Samoin cossikisa, mutta kyllähän sitä kuitenkin päästiin ihan ajoissa pois.

Siinä se Animecon lyhykäisyydessään. Kaikki musikaalin kuvat olen ottanut itse Nikon D5000 kameralla ja rajannut koneellani (muistaakseni postauksessa olevia kuvia en ole muokannut sitä rajaamista enempää). Nyt painun vihdoin nukkumaan, sillä kello lähestyy kolmea ja huomenna on kuitenkin reissupäivä taas. Hyviä öitä!